Just like you

Luulin päässeeni eroon sinusta, mutta olin väärässä. Olet täällä, etkä aio lähteä.
Sanot itseäsi ikuiseksi.
Sanot että tulet aina olemaan vierelläni.
Pelkään, että olet oikeassa. Vaikka olisit hetken poissa tulet aina takaisin. Tiedät kaiken minusta, mutta minä en tiedä sinua ollenkaan. Olet ilkeä ja ystävällinen samaan aikaan. Kerrot minulle mitä haluan kuulla ja mitä pelkään eniten. Miksi olet edes olemassa? En ikinä pyytänyt sinua rinnalleni.

Pyydän, jätä minut rauhaan.

Tänä iltana kiljut kivusta

Vaikka en ääneen kilju niin sisällä sitäkin kovempaa. Oon itkenyt viime päivinä niin helvetisti. Nyt ei enää onnistu. Tekis mieli itkeä mutta en pysty. Vituttaa, ahdistaa, masentaa.

En tahdo mennä nukkumaan, koska kun herään on uusi päivä mikä pitäis jaksaa elää. Toisaalta nukkumalla en joudu kestämään tätä kipua. Ristiriitaista. Olis helpompaa vaan nukkua kaikki päivät ilman että herää.

Tahtoisin niin rikkoa lupaukseni...

Stupid MF

Ah kun koulu taas sujuu. Eilen lähin kesken kaiken ja tänään en sitten mennyt sinne ollenkaan. Ai miksi? Ei oo fiilistä. Masentaa, ahdistaa ja ei yksinkertaisesti kiinnosta. Tavallaan tahdon nyt opiskella kunnolla, mutta ei nyt oikein toimi. Yrittää siinä leikata kankaita tai ommella kun kädet tärisee eikä saa kunnolla happea. Ahdistus on kiva juttu.

En ymmärrä miksi ees kirjoitan tänne. Ei tätä kukaan lue. Toivottavasti. Jännästi tulee fiilis, että oon kertonut ongelmista niin ei tartte niitä oikeasti kenellekkään jakaa.

Sitä jää miettimään...

Miksi en osaa päästää irti menneestä..?
Vanhat tunteet ei katoa, vaikka tahtoisi.
Tuntuu kuin pyörisin ympyrää, mikään ei muutu.
Teen samat virheet uudestaan ja uudestaan, enkä ikinä opi niistä.
Tahdon uuden alun, mutta en selviä ilman menneisyyttä.
Mitä tahdon kaikki eniten, enemmän kuin mitään muuta, on unohtaa.

Jokainen päivä on kuin uusi taistelu itseäni vastaan.